Lähimmät naapurimme mökillä Rääkkylässä ovat ajoittain melko äänekkäitä. Joku voisi pitää heitä suorastaan häiritsevän meluisina. Keväällä saamme seurata vanhempien lempeä ja juhlimista valkeiden öiden myötä, usein aamuvarhaiseen saakka. Loppukesää ja syksyä kohti mentäessä myös perheen lapset ovat mukana kiihtyvässä ilakoinnissa.
Eilen, kun istuin saunan jälkeen mökin kuistilla, pimeässä elokuun yössä, sain jakaa hetken heidän kanssaan. Voi sitä huutoa ja veden loisketta. Siellä opeteltiin elämisen taitoja tulevaa syksyä ajatellen.
Jalo ja Helmi Joutsenella on tänä kesänä kuusi lasta, suurperhe siis. Jälkeläisiä siellä opetettiin ottamaan vauhtia ja nousemaan kiitoratana toimivalta järvenpinnalta kohti korkeuksia. Ja lopulta kohti eteläisempiä mantuja ja avovesiä, karkuun kylmää ja jäistä pohjoisen talvea. Nuorena on joutsenlasten noustava omille siivilleen ja pärjättävä tuulissa ja tuiverruksissa. Onneksi saavat ensimmäisen talven kuitenkin viettää vanhempiensa kanssa.
Kuinka pitkän matkan nuo poloiset joutuvatkaan lentämään. Toivottavasti pääsevät ehjin nahoin perille.
Ja taas takaisin Saimaalle ja meidän iloksemme toitottelemaan ja töräyttelemään tuttuja joikujaan.
Vaikka ne välillä meitä valvottavatkin.
Tänään suljen Joutsenet myötätuntokehääni.
Toivon niiden olevan kärsimyksestä vapaita.
Toivon niiden olevan mahdollisimman onnellisia ja terveitä.
Toivon niiden saavan elää rauhassa.
Samaa toivon itselleni.
Toivon olevani vapaa kärsimyksestä.
Toivon olevani mahdollisimman onnellinen ja terve.
Toivon saavani elää rauhassa.
Ja vielä, toivon samaa Sinullekin.
Toivon sinun olevan vapaa kärsimyksestä.
Toivon sinun olevan mahdollisimman onnellinen ja terve.
Toivon sinun saavan elää rauhassa.
Ystävällisyysmeditaatio on lainattu kirjasta "Tietoinen läsnäolo - Löydä rauha kiireen keskellä", jonka ovat kirjoittaneet Mark Williams ja Danny Penman. Suosittelen.
