perjantai 22. helmikuuta 2019

Perjantai-illan huumaa. Siirtymä. Kiitollisuus.

On perjantai-ilta. 
Työviikko on takana, viikonloppu alkamassa. 
Väsyttää, hyvällä tavalla.
Tällä viikolla olen tuntenut itseni erityisen 
hyvävointiseksi ja jaksavaksi.

Siihen on syynsä. 
Useitakin, mutta yhden haluan
nimetä.
Se on jooga. 

Hengitys.
Pysähtyminen.
Liike. Läsnäolo.
Tyyneys. Ilo. 
Keho. Mieli.
Kehomieli.

Minä olen löytänyt joogan vasta
viisikymppisenä.
Nyt olemme olleet
ystävät jo useita vuosia.
Olen siitä hyvin onnellinen.
Kiitollinen ja iloinen.

Minun harjoitukseni on 
rauhallista ja lempeää. 
Joskus keho hangoittelee
vastaan, ja mieli säestää
parhaansa mukaan.
Silloin hengitetään.
Lempeästi, hyväksyen.
Ja, kas, niin onkin hyvä.

Elämä virtaa.
Hengitys virtaa.

Tulee mieleen Tommy
Tabermannin sanat:
Hyvin usein keskellä vuolasta virtaa 
tekee äkkiä mieli lakata soutamasta 
ja olla hetken pelkästään onnellinen.

Juuri niin. Siltä se tuntuu.
Kun tekee omaa harjoitusta.
Yksin tai ryhmässä.
Harjoitus on oma tila.
Se on kaunis tila.

Tällä viikolla siirtymä
viikonloppuun tapahtui
parhaalla mahdollisella
tavalla. 
Sain olla mukana
miniretriitissä. 

Hengityksessä. 
Liikkeessä.
Pysähtymisessä.
Läsnäolossa.
Hiljaisuudessa.

Mieli on kiitollinen.

 


 

 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti